2018-2019 Hyvinvointia ja oppimisen intoa yhdessä tukien

Our second Eramus+ project spanned from June 2018 to August 2019. Some of its themes were a continuation of the first project, and we paid particular attention to the challenges that arose during the first project.

 
The course plans of our second project focused on collaborative methods for supporting well-being and learner motivation. We also wished to further develop international activity at our school and our students' active role in it.
During the 14- month mobility eleven staff members participated in five different structured courses in Malta, Italy, Spain, and Portugal. There were class teachers, the primary school vice-principal, special education teachers, subject teachers, and special educational needs teaching assistants among the participants. The courses included positive pedagogy, co-operation between schools and parents, methods for teaching transversal competences,learner- centred approaches, and pedagogical use of ICT.

Identify the Hidden Talent in Your Classroom

1. päivä

Tutustuimme viikon aiheeseen. Niin kuin opetustilanteessa aina pitäisi tehdä, aloitimme viikkomme miettimällä, mitä ennakkotietoja meillä on aiheesta sekä mitä haluaisimme oppia lisää. Viikon aikana täydennämme, että mitä olemme oppineet.

Kurssin alkuun mietimme millaiset arvot ohjaavat meitä eurooppalaisia kasvattajia. Huomasimme, että meillä on paljon yhteistä erilaisista koulukulttuureista huolimatta.

Opimme erilaisia ajatuksia lahjakkuudesta. Lahjakkuus tulee parhaiten esille, kun kyvykkyys luovuus ja tehtäväsitoutuneisuus yhdistyvät. Kehittyminen vaatii työtä ja motivaatiota. Itsetunto vahvistuu omien vahvuuksien löytymisen ja kehittymisen kautta. Jotta vahvuudet kehittyvät parhaiten, vaaditaan sopivan tasoisia haasteita ja selkeitä tavoitteita kykyihin nähden.

Luokassa toteutettavia harjoituksia:

Pari piirtää toisen silhuetin isolle paperille. Jokainen kirjoittaa omaan kuvaansa, missä on hyvä. Kuvat laitetaan esille ja kuviin täydennetään kaverin vahvuuksia ja taitoja.





KWL (know now, want to know, learnt)

K=Mietitään mitä jo tiedetään aiheesta, W= mitä halutaan tietää aiheesta, L=mitä on opittu aiheesta


2. päivä

Tiistaina opimme, että erilaiset lahjakkuudet ja taidot saadaan luokassa parhaiten esille projektioppimisella (Project based learning). Projekti on hyvä aloittaa ’kultaisen kehän’ avulla sekä KWL-menetelmän avulla. Eli mietitään ryhmissä ensin, mitä aiheesta tiedämme ennestään, sitten mietimme mitä haluamme ja tarvitsemme tietää lisää ja projektin lopuksi tehdään yhteenveto, mitä on opittu. Oppimiselle tärkeää on motivaatio, joka löytyy parhaiten miettimällä yhdessä opittavan asian yhteyttä todelliseen elämään ja kysymällä miksi on tärkeää tietää projektin aiheesta lisää. Sen lisäksi tämän kultaisen kehän menetelmässä kysytään kuinka, mitä ja kuka.

Harjoitus:

1. Tehdään ryhmät ja valitaan ryhmälle johtaja.

2. Johtaja saa opettajalta tehtävän, jonka hän kertoo ryhmällensä. Tehtävänä oli jokaisen ryhmän jäsenen kirjoittaa paperille yhden kiinnostavan asian, josta haluaisi oppia lisää.

3. Jokaisella ryhmäläisellä on käytössä 3 ääntä, jotka hän antaa omasta mielestä kiinnostaville aiheille. Ryhmässä työstettäväksi aiheeksi valitaan eniten ääniä saanut aihe.

4. Aihetta käsitellään kultaisen kehän ajatuksella. Isolle paperille piirretään kultainen kehä. Jokaiseen kysymykseen (miksi, mitä, miten ja kuka) kirjoitetaan, piirretään ja leikataan lehdistä kuvia vastaukseksi.


5. Lopuksi tuotos esitellään muille ja laitetaan seinälle. Aiheesta keskustellaan yhdessä ja täydennetään tarvittaessa.


Kultainen kehä:










3. Päivä

Kolmantena päivänä tutustuimme ”Design thinking”-metodiin, joka on luovuutta, yhteistyötä,empaattisuutta ja optimismia kasvattava työskentelytapa. Sen vaiheet ovat seuraavat:





Harjoituksia:


Reppu-harjoitus: piirrä parillesi hänelle sopiva reppu. Et saa keskustella parisi kanssa, vaan mieti mitä parisi repussa on. Sovellusidea kouluun: mitä repussani on, mitä tietoja ja taitoja olen oppinut koulussa tähän mennessä. Tämän voi tehdä parin kanssa.

Aiheenamme olivat haasteet ja motivoivat asiat opetussuunnitelmassa. Tämän voisi toteuttaa esimerkiksi luokan toiminnan ja ilmapiirin työstämisessä.

Jaetaan paperi kolmeen osaan: Motivoivat asiat, haasteet ja mitä me voimme tehdä.

Brainstorm-idealla mietitään ensin motivoivia asioita ja laitetaan yksi asia yhteen post it-lappuun. Sen jälkeen haasteita mietitään samalla tavalla. Post-it laput ryhmitellään niin, että saadaan asiat muutaman pääotsikon alle. Sen jälkeen mietitään kysymykset, joilla saadaan vastaukset haasteisiin. Mietitään yhdessä ja kirjoitetaan erilaisia ratkaisuja paperille. Valitaan niistä sitten parhaat ja toimivimmat. Lopuksi kysymykset ja vastaukset esitellään toisille.

Harjoitusta jatkettaan valitsemalla ryhmässä yksi kysymyksistä/haasteista. Siitä tehdään esitys, joka videoidaan. Videot esitetään kaikille.

4.päivä

Aamu aloitettiin aisti- ja keskittymisharjoituksella. Olimme piirissä. Saimme ohjeen kuvitella olevamme huippupianistija ja taustalla soi pianomusiikki. Suljimme silmämme ja rupesimme soittamaan kuulemaamme musiikkia sormilla edellä seisovan selkään. Muutaman minuutin jälkeen käännyimme toisin päin.

Kurssiviikon aikana opimme erilaisia lahjakkuuden lajeja. Kävimme esimerkiksi Gardnerin lahjakkuuden jaottelun. Hän on luokitellut älykkyyden seuraavasti:

1. Kinesteettis-liikunnallinen

2. Loogis-matemaatttinen

3. visuaalis-spatiaalinen (avaruudellinen päättelykyky)

4. kielellinen

5. musiikillinen

6. intrapersoonallinen (kyky ymmärtää ja tuntea itsensä)

7. interpersoonallinen (kyky tulla toimeen ihmisten kanssa)


Opetuksessa pitää huomioida kaikkia älykkyyden lajeja. Koulussa harjoitellaan ja opiskellaan monipuolisesti erilaisia taitoja.


Kuusi strategiaa, kuinka voi tunnistaa erilaisia lahjakkuuksia:

1. Tarkkailemalla, tutkimalla taidokkuutta ja kiinnostuksen kohteita. Kannattaa antaa lasten olla vuorollaan johtajia ryhmässä.

2. Tarjoamalla mahdollisuuksia taitojen näyttämiseen projektien ja ryhmätöiden avulla.

3. Kehutaan lapsen vahvuuksia ja taitoja.

4. Autetaan lahjakasta lasta kehittymään taidoissaan tukemalla tavoitteiden asettamisessa. Autetaan tavoitteiden saavuttamisessa.

5. Autetaan lasta löytämään erilaisia tapoja kehittää taitojaan, esimerkiksi kirjasto, tietokoneohjelmat, museot, kirjat jne.

6. Jaetaan havainnot lapsen vahvuudesta vanhempien kanssa ja rohkaistaan vanhempia tukemaan lasta hänen vahvuuksissaan.


Kokonaisuudessaan viikkomme Portossa oli onnistunut. Tutustuimme erityisesti hurmaaviin espanjalaisiin ja ihanaan slovenialaiseen opettajaan. Oman työmme kannalta merkittävintä oli pysähtyä pohtimaan omia vahvuuksia ja niiden käyttöä työssä. Saimme vahvistusta erilaisten opetusmenetelmien käyttöön, erityisesti projektioppimiseen. Porton kaupunki oli historiallinen, kaunis ja mielenkiintoinen. Kolmikkomme yhteistyö oli sujuvaa. Pohdimme kovasti omaa työyhteisöämme ja sen vahvuuksia ja kehittämistä.

Kurssimme sisältö vastaa hyvin hankkeemme ajatusta 'Hyvinvointia ja oppimisen intoa yhdessä tukien'. Vahvuuksien löytyminen ja niiden tukeminen koulussa lisää jokaisen oppilaan ja henkilökunnan hyvinvointia. Projektioppiminen vahvistaa lasten oppimisen intoa, kun he saavat yhdessä toimien oppia asioita ja löytää vahvuuksiaan. Yhteistyön ja jokaisen vahvuuksien myötä erilaisuuden hyväksyminen, osallistuminen ja itsetunnon vahvistuminen mahdollistuvat. Kurssilla opitut asiat on helppo tuoda osaksi jokapäiväistä koulutyötä.

Helping Teachers and Parents Manage Child Disruptive Behaviours in Different Contexts

Suvi ja Anna Maltalla kesäkuussa 2019


Lähdimme heti kevätlukukauden päätyttyä sunnuntaina Erasmus+-kursille Maltalle. Olimme
innokkaalla ja odottavalla mielellä kiireisen toukokuun jälkeen. Neljän tunnin lennon odotus
Helsingissä vilahti nopeasti hyvässä seurassa.

Osallistuimme Helping Teachers and Parents Manage Child Disruptive Behaviours in
Different Contexts- kurssille, jonka aiheena oli lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen. Valitsimme kurssin, koska viime aikoina häiriökäyttäytyminen on lisääntynyt koulussa huomattavasti sekä normaaliluokissa että pienryhmissä. Tämä vaikuttaa työhyvinvointiin ja koulun arjessa jaksamiseen monella osa-alueella. Tunsimme tarvetta perehtyä aiheeseen paremmin. Maltan kurssi vaikutti mielenkiintoiselta ja koulumme kv-suunnitelman tavoitteisiin sopivalta.

Maanantaina heti aamusta suuntasimme bussilla kurssipaikalle, joka oli kaunis fransiskaaninen luostari Franciscan Retreat House. Osallistujia oli kymmenen neljästä eri maasta; Puolasta, Espanjasta, Kyprokselta ja Suomesta.





Esittelykierroksen jälkeen käsittelimme tarkemmin, mitä häiriökäyttäytymisellä tarkoitetaan. Kurssilaiset kertoivat omia käsityksiään ja kokemuksiaan asiasta. pääaihe oli 4P-malli, jonka avulla voidaan analysoida ja käsitellä häiriökäyttäytymistä. Opettaja esitteli tarkemmin malleja ja analyysejä häiriökäyttäytymisestä. Hän korosti erityisesti velä vanhemmuuden merkitystä lapsen tunne-elämän kehitykseen.

Attachment & Development



Tiistaina jatkoimme keskustelua vanhemman tavasta osoittaa kiintymystä lapseen. Tällä on suuri merkitys lapsen turvallisuudentunteen kehittymiseen. Jos lapsella on turvallinen suhde vanhempaan, hänellä on huomattavasti suurempi sietokyky kohdata vastoinkäymisiä.

Keskiöön nousi myös Mary Eisworthin tutkimukset kiintymystyypeistä, jotka ovat seurausta vanhempien tavasta osoittaa kiintymystä ja huomiota lasta kohtaan. Jos lapselle ei kehity riittävää turvallisuudentunnetta vanhemman kanssa, hän ei ole saanut vanhemmalta tarpeeksi emotionaalista huomiota ja hoivaa. Tällöin lapsesta tulee tunne-elämältään epävarma. Tämä voi altistaa lapsen myöhemmin tunne-elämän vaikeuksille ja häiriökäyttäytymiselle. Tällainen lapsi tarvitsee koulussa paljon tukea. Opettajan rooli on tärkeä, kun hän kohtaa emotionaalisesti epävarman lapsen. Opettajan tulisi olla kannustava, empaattinen, kiinnostunut ja kuunteleva aikuinen.

Keskiviikkona perehdyimme tarkemmin ADHD:n ja autismin piirteisiin, joista meillä oli jo aikaisempaa tietoa. Käsittelimme myös joitakin potilastapauksia ja malleja, joiden avulla voidaan auttaa oppilasta, vanhempia ja opettajia selviytymään paremmin arjen haasteista.

Lopuksi käsittelimme ODD-diagnoosia (Oppositional Defiant Disorder), jonka piirteisiin kuuluu mm. usein toistuvat kiukunpuuskat, toistuva vastaanväittäminen, sääntöjen kyseenalaistaminen, tahallinen toisten ärsyttäminen ja toisten syyttäminen omista virheistä ja käytöksestä. Syytä ODD-tyyppiseen käytökseen ei vielä tiedetä. Kokemuksemme mukaan tällaisia oppilaita on paljon kouluissa ja he jäävät usein ilman diagnoosia, mikä vaikeuttaa heidän auttamistaan. Sen vuoksi myös opettajat kuormittuvat työssään yhä enemmän ja luokan ilmapiiri kärsii.

Torstaina meillä oli mielenkiintoisia keskusteluita, miten eri maiden kouluissa hallitaan luokassa esiintyvää häiriökäyttäytymistä. Monissa maissa koulun tarjoama tuki oli vähäistä verrattuna omaan kouluumme. Usein opettajan piti selvitä luokassa yksin eikä hänellä ollut ohjaajaa apuna. Myös pienryhmien ja erityisopettajien vähäinen määrä ihmetytti.

Pohdimme myös kuinka tärkeää olisi luoda lapsiystävällinen koulu, jossa kiinnitettäisiin huomiota lapsen kohtaamiseen empaattisesti ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen. Näiden asioiden on myös todettu ehkäisevän kiusaamista. Olimme ylpeitä saadessamme esitellä Suomen KiVa-koulu ohjelman ja koulussamme käytössä olevan positiivisen cv:n.

Perjantain pääaiheemme oli positiivisen ilmapiirin luominen luokkaan, mikä edesauttaa oppimista ja vahvistaa lapsen turvallisuudentunnetta ja hyvinvointia. Etenkin erityislasten kohdalla kannustava ohjaaminen ja empaattinen ote on ensiarvoisen tärkeää. Tämä tukee lapsen itsetunnon kehittymistä. Positiivinen ilmapiiri ehkäisee myös lapsen häiriökäyttäytymistä.

’It’s easier to build strong children than to repair broken men’
- Frederick Douglas

Iltapäivällä saimme hyviä ohjeita, joilla opettaja ja ohjaajat selviytyvät paremmin hankalissa tilanteissa, joissa oppilas häiritsee opetusta. Opettajamme esitteli meille tunnetun Carolyn Webster-Strattonin vanhemmille suunnatun pyramidimallin, jota myös opettaja voi käyttää hyväkseen. Jos opettaja on empaattinen, huomioi oppilasta ja yrittää ratkaista ongelmatilanteet rakentavasti, oppilas oppii yhteistyötä, ongelmanratkaisua ja hänen itsetuntonsa vahvistuu. Jos taas opettaja käyttäytyy välinpitämättömästi ja käyttää häiriötilanteissa pääasiallisesti rangaistuksia, oppilas voi käyttäytyä yhä enemmän häiritsevästi ja jopa agressiivisesti. Yhdessä oppilaiden kanssa laaditut selkeät ja turvalliset
rajat ohjaavat oppilaan käyttäytymistä ja ennaltaehkäisevät .

Parenting Pyramid




Käsittelimme myös lyhyesti Mindfulness-tekniikan käyttöä sekä oppilaille että opettajille. Se on hyvä keino esim. tunnin aloitukseen tai opetustilanteen rauhoittamiseen. etenkin ADHD- ja autismikirjon oppilaat tarvitsevat usein taukoja koulupäivän keskelle. (Christine Kerr: ’Mindfull Kinds’)

Käytännön järjestelyt

Hotellimme sijaitsi Saint-Julianissa, josta oli helppo kulkea bussilla kurssipaikalle. Maltalla oli hyvä ja toimiva julkinen bussiliikenne. Kurssipäivämme alkoivat klo 9 ja päättyivät iltapäivällä klo 15. Päivisin söimme maittavan ja runsaan kolmen ruokalajin lounaan ja keskustelimme kurssikavereidemme kanssa monenlaisista asioista.

Retket

Tutkimme useana iltana omatoimisesti Saint-Julianin ympäristöä ja Vallettaa, joka on Maltan upea pääkaupunki. Kuljeskelimme ihanilla kapeilla kujilla ja ihastelimme kaupungin kaunista arkkitehtuuria. Tiistaina osallistuimme kurssivetäjän järjestämälle Gozon saariretkelle. Saari yllätti meidät kauneudellaan ja historiallaan. Lauantaina osallistuimme itse varaamallemme Game of Thrones-kokopäiväretkelle. Oppaanamme toimi kuuluisa maltalainen näyttelijä/ohjaaja Malcolm Ellul. Hän oli myös näytellyt ja toiminut apulaisohjaajana GoT-sarjassa. Retkemme alkoi Valletasta, josta siirryimme upeaan Mdinan keskiaikaiseen kaupunkiin. Kävimme myös karulla maaseudulla ja jyrkillä rantakallioilla henkeäsalpaavan kauniissa maisemissa. Retki oli todella antoisa ja mielenkiintoinen. Malcolm kertoi meille tarinoita Maltan historiasta ja monenlaisia huvittavia yksityiskohtia kulissien takaa sarjan kuvaamisesta.

Kurssiarviointi

Erasmus+-kurssimme oli kaikin puolin onnistunut ja intensiivinen kurssi kouluarvosanalla 9-. Saimme omaan työhömme kieltenopettajana ja erityisluokanopettajana välineitä ja keinoja käsitellä käyttäytymisen ongelmatilanteita luokassa ja ymmärtää oppilasta paremmin. Kurssilla oli sopivasti teoriaa ja käytäntöä. Olisimme ehkä toivoneet hieman monipuolisempia opetusmenetelmiä, koska välillä oli puuduttavaa kuunnella luennointia parisen tuntia yhtäjaksoisesti. Koulun ja kurssilaisten esittely jäi myös liian vähälle huomiolle. Olisimme halunneet esitellä oman koulumme paremmin, mutta siihen ei ollut aikaa eikä kurssin järjestäjä huomioinut sitä.

Kurssin opettajat olivat osaavia ja asiantuntijoita alallaan. He puhuivat selkeää ja sujuvaa englannin kieltä, jota oli helppo ymmärtää. Maltan toinen virallinen kieli on englanti. Joitakin hankaluuksia tuotti kuitenkin se, että osa kurssilaisista ei puhunut kovin hyvää englantia ja se vaikeutti ymmärtämistä ja vuorovaikutusta. Yksi parhaista asioista kurssilla oli yhteistyö muiden maiden kollegojen kanssa. Oli mielenkiintoista vaihtaa ajatuksia erilaisista koulusysteemeistä ja käytänteistä. Lähdimme Maltalta kiitollisin mielin, että pääsimme Erasmus+-ohjelman myötä osallisiksi kansainväliseen yhteistyöhön. Malta oli upea paikka siihen ja voimme lämpimästi suositella käymäämme kurssia.

Briefly in English

We participated in a course called 'Helping Teachers and Parents Manage Child Disruptive Behaviours in Different Contexts' in Malta. As the name quite accurately tells we learned more about how to understand and manage disruptive children in the classroom. We were ten participants from four countries: Finland, Spain, Cyprus and Poland. The course was interesting and fruitful. We shared ideas and experiences on the subject with the other teachers. We can warmly recommend Malta and this course for other teachers who are interested in this subject.

HAPPY SCHOOL - Positive Education for well-being and life-skills development

Lähdimme innokkain mielin Europassin järjestämälle HAPPY SCHOOL - Positive Education for well-being and life-skills development-kurssille Barcelonaan. Tavoitteenamme oli saada työkaluja positiivisen ilmapiirin luomiseen luokkaan ja saada kokemuksia ja käytännön harjoitusta mindfullnesista.

Kurssillamme oli yhteensä kahdeksan osallistujaa, meidän lisäksemme kaksi oli Oulusta, kaksi Bulgariasta, yksi Itävallasta ja yksi Kroatiasta. Opettajanamme toimi Mila Petkova Bulgariasta.

Ensimmäinen päivä meni tutustumisessa ja omien koulujen esittelyssä. Suomen koulujärjestelmää kehuttiin ja sitä pidetään esimerkillisenä. Opettajamme Mila antoi kattavan tietopaketin Barcelonan nähtävyyksistä ja julkisista kulkuyhteyksistä. Päivän lopuksi teimme SWOT-analyysin omasta työstämme.

Toisena kurssipäivänä aloitimme tutustumisleikillä, jossa piti kertoa mikä kaupunki itse olisi. Puhuimme tulevaisuuden koulusta ja työelämän muutoksista tulevaisuudessa. Mietimme, että vastaako nykyaikainen koulu tulevaisuuden työelämän haasteita.

Kolmas kurssipäivämme oli aika teoriapainotteinen. Keskustelimme siitä informaation paljoudesta, mitä lapsille ja nuorille pelkästään koulupäivän aikana tulee, ja miten oppilaat saataisiin rauhoitettua tunnilla opiskeluun. Tämä sama haaste oli kaikilla kurssilaisilla. Kävimme läpi mm. FLOW-teoriaa. miten sen tavoittaa, kun taidot ja tehtävän haasteellisuus kohtaavat oikeassa suhteessa. Tästä teimme haastavan harjoituksen piirtämisen avulla. Illaksi oli Europass järjestänyt osallistujille mahdollisuuden ohjattuun Gracia-kaupunginosaan tutustumiseen. Graciassa sijaitsee mm. Gaudin ensimmäinen rakennusprojekti ja siellä on paljon käsityöläisiä.

Neljäntenä päivänä oli ohjelmassa mindfullness-teoriaa, harjoituksia ja rentoutusta.

Viidentenä päivänä menimme läheiseen puistoon, jossa oli mindfullness-harjoituksia. Keskityimme tarkkailemaan puita ja maistelimme eri hedelmiä. Harjoitus oli mukava ja oli hyvä huomata, miten eri tavoilla sen voi kokea. Iltapäivän käytimme aktiviteettien suunnitteluihin omille kouluille ja esittelimme ne lopuksi muille. Tämä oli samalla myös ”loppukoe”, todistukset jaettiin sen jälkeen.

Me koimme viikon loistavana tapana tutustua ja saada yhteistyötämme kehittymään paremmaksi, työskentelemme samassa ryhmässä. Oli myös hienoa saada tutustua Barcelonaan, kaupunki on siisti ja ehdottomasti tutustumisen arvoinen. Mielestämme Europass oli järjestänyt kurssin ja oheisohjelman hyvin.

Classroom Management, Motivation, Student Centered Learning, Flipped Classroom and Project Based Learning

Olimme syyslomalla Firenzessä Europassin Erasmus+ -kurssilla. Kurssin aiheina olivat Classroom Management, Motivation, Student Centered Learning, Flipped Classroom ja Project Based Learning eli suomeksi luokanhallinta ja motivointi, oppilaskeskeinen oppiminen, käänteinen oppiminen ja projektioppiminen. Kurssille osallistui meidän lisäksemme kolme opettajaa Serbiasta, kaksi opettajaa Latviasta ja yksi opettaja Espanjasta. Maanantaina ja perjantaina kurssille osallistui lisäksi kolme opiskelijaa toiselta Erasmus-kurssilta: yksi latvialainen, yksi espanjalainen ja yksi unkarilainen opettaja. Opettajamme Sheila oli amerikkalainen. Viikko sujui siis varsin kansainvälisissä tunnelmissa.

Kurssin ensimmäisenä päivänä tutustuimme toisiimme, kouluihimme ja kotimaihimme. Kaikki osallistujat puhuivat hyvää englantia, joten kommunikointivaikeuksia ei ollut. Sheila esitteli kurssin aihepiirejä ja keskustelimme muun muassa siitä, minkälaisia rooleja oppilailla voi olla projekteissa, esimerkiksi joku etsii tietoa, joku toimii kirjurina, joku huolehtii aikataulusta ja niin edelleen. Kertasimme myös, minkälaisissa ryhmissä töitä voi tehdä (yksin, parin kanssa, pienemmissä ryhmissä, tiimeissä, koko luokan kesken).

Toisena kurssipäivänä laadimme ensin oman luokan säännöt eli aloimme käsitellä luokan toimintaa ja sen hallintaa. Totesimme, että joka maassa oli samantyyppisiä ongelmia oppilaiden kanssa, esimerkiksi kiusaamista, ongelmia kotona, hyvin eritasoisia oppilaita samassa ryhmässä jne. Jaoimme kokemuksia, miten kussakin maassa toimitaan ja kerroimme muun muassa meidän koulun KiVa-ohjelmasta ja siitä, miten se toimii.

Kolmantena päivänä tutustuimme käänteiseen oppimiseen (engl. flipped classroom). Lyhyesti sanottuna sen voi kiteyttää niin, että siinä perinteiset koulutyöt tehdään kotona ja kotitehtävät koulussa. Opettaja voi esimerkiksi opettaa asian Youtube-videolla. Oppilas voi katsoa videon niin monta kertaa kuin haluaa ja palata siihen, jos ei ole ymmärtänyt jotakin asiaa. Tunnilla harjoitellaan opittua asiaa ja oppilaat voivat edetä omaan tahtiin. Opettajalle jää oppitunneilla enemmän aikaa oppilaiden työskentelyn seuraamiseen ja oppilaiden tukemiseen eli flipped classroom on hyvä eriyttämiskeino. Oppilaat ikään kuin eriyttävät itse itseään. Opettajan pitää kuitenkin huolehtia, että oppilas saavuttaa riittävän oppimisen tason. Mietimme päivän päätteeksi, miten voisimme käyttää tätä omassa oppiaineessamme jonkin tietyn asian opettamisessa. Esittelimme ideamme koko ryhmälle ja kommentoimme toistemme ideoita.

Seuraava tehtävämme oli oman projektin keksiminen. Tässä tehtävässä saimme työskennellä oman koulun opettajien kanssa, ja tämä osa kurssia vastasi ehkä parhaiten KA1-hakemuksemme sisältöjä: yhteisopettajuutta ja luokka- ja ainerajat ylittävää yhteistyötä. Tämä osa kurssia olikin ehdottomasti kurssin paras osa, koska saimme suunniteltua kaksi “oikeaa”, aika helposti toteutettavissa olevaa projektia omalle koulullemme. Varsinkin yläkoulun puolella projektioppiminen on haastavaa, jos siihen liittyy useamman aineen opettajia, koska yhteistä suunnitteluaikaa ei tahdo löytyä eikä myöskään yhteistä projektin toteutusaikaa. Alakoulun puolella opettaja voi helpommin yhdistellä oppiaineita ja suunnitella oman luokkansa aikataulut.

Ensimmäisen projektin teemaksi valikoitui saksalaisen ravintolan perustaminen. Oppiaineet, jotka valitsimme tähän olivat yrittäjyys (Tiina opettaa), saksa (Paula opettaa) ja kotitalous. Nämä oppiaineet ovat meillä yhtä aikaa 8-luokkalaisten lukujärjestyksessä torstaisin, joten arvelimme, että saamme tähän innostettua mukaan myös koulumme kotitalousopettajan. Yrittäjyydessä tarkoitus on miettiä yrityksen perustamiseen liittyen esimerkiksi sen rahoitusta, mainostamista, sisustamista ja muita asioita. Saksan tunneilla tutustutaan saksankielisiin ruokalistoihin ja suunnitellaan oman ravintolamme ruokalista yhteistyössä kotitalousopettajan kanssa. Lisäksi opitaan ruokasanastoa ja opitaan sekä ravintolan asiakkaan että tarjoilijan vuorosanoja saksaksi. Kotitaloustunnilla suunnitellaan ruoanvalmistusta, esillepanoa ja tarjoilua sekä mietitään kestävän kehityksen näkökulmaa ravintolassa. Saksan ja yrittäjyyden tunneilla vertaillaan myös ruokien hintoja ja ravintolahintoja Suomessa ja Saksassa. Tätä blogitekstiä kirjoittaessa ravintolan suunnittelu on jo lähtenyt käyntiin ja viimeistään tammikuussa meillä on jo ravintola pystyssä!

Toinen suunnittelemamme projekti on nimeltään Peppi 2.0. Tässä projektissa on mukana yksi 3. luokka (Piia opettaa musiikkia), yksi 6. luokka (Paula opettaa ruotsia) ja yksi 9. luokka (Tiina opettaa yhteiskuntaoppia). Mukaan pyydetään 3. ja 6. luokkien luokanopettajat sekä 9. luokan luokanvalvoja. Keskeinen henkilö projektissa on tietysti Pepin luoja Astrid Lindgren, jonka satuja 9-luokkalaiset käyvät lukemassa 3-luokkalaisille. 3-luokkalaiset oppivat Peppi-lauluja ja valmistavat musiikkiesityksen. 6-luokkalaiset puolestaan tutustuvat Astrid Lindgreniin ja tekevät hänestä esitelmän. 9- luokkalaiset pohtivat, ketkä ovat tämän päivän vaikuttajia, millaisia ovat tämän päivän peppipitkätossut ja astridlindgrenit. Toivottavasti saamme tämänkin projektin aloitettua jo kuluvan vuoden lopulla.

Esittelimme projektiaiheemme toisillemme kurssin viimeisenä päivänä ja annoimme toisillemme vinkkejä, mitä muuta projekti voisi sisältää. Suomalaisten luokka-asterajat ylittävä yhteistyö tuntui olevan muille uusi työskentelytapa samoin kuin monialaiset oppimiskokonaisuudet. Muut kurssilla olijat olivat myös hyvin kiinnostuneita suomalaisesta koulusta ja erityisesti kerroimme heille uusista avoimista oppimisympäristöistä sekä Liikkuvasta koulusta.

Kurssin arviointia

Kurssilla käsitellyt asiat vastasivat hyvin sen otsikkoa. Meidän mielestämme olisimme voineet enemmän painottaa esim. käänteisen oppimisen käytäntöjä ja projektityöskentelyä. Oppilaiden motivointikeinoihin ja luokan hallitsemiseen emme saaneet juurikaan uusia ideoita. Totesimme, että suomalaiset opettajat ovat monessa asiassa edelläkävijöitä. Parasta oli kahden oikean projektin suunnittelu ja toteuttamisen ideointi. Oli hyvä, että meitä oli mukana kolme opettajaa samasta koulusta, sillä yksin näitä ei olisi varmastikaan keksitty.

Firenze kaupunkina ja tutustuminen Pisaan

Firenze on hieno kulttuurikaupunki ja nähtävää riitti joka päivälle. Matkamittariin kertyi joka päivä toistakymmentä kilometriä kävelyä, mikä oli hyvä juttu, koska italialaiset herkut maistuivat meille myös todella hyvin. Firenzessä kävimme mm. Piazzale Michelangelon näköaolapaikalla ja Uffizin taidemuseossa. Lauantaina kävimme Pisassa ihmettelemässä sen kaltevaa tornia. Pisan matka kuului kurssin hintaan, mutta valitettavasti siellä meille jäi vain noin kolme varttia omaa aikaa opastetun kierroksen lisäksi. Sekä Firenzessä että Pisassa oli todella paljon turisteja liikkeellä vielä lokakuun lopulla.

Fit in Deutsch

Osallistuin heinäkuussa 2018 Carob Institute- kurssinjärjestäjän viisipäiväiselle Fit in Deutsch- kurssille Maltalla. Halusin päästä virkistämään toisen opetuskieleni taitoja, ja kurssin sisällöt tuntuivat sopivan hyvin hankkeeseemme. Keskiössä olivat yhteistoiminnallisuus, oppijakeskeisyys ja kommunikatiivinen kompetenssi. Toivoin kurssilta myös ajantasalla olevia vinkkejä kulttuurisisältöjen opetukseen sekä monenikäisille sovellettavissa olevia, motivoivia opetusmenetelmiä.

Opetuskielenä oli siis saksa. Kurssin harjoitukset sopivat tietysti muihinkin kieliin, ja mukana oli paljon oppiainerajat ylittävää sisältöä. Menetelmiin mahtui mm. suullista viestintää, draamaa, luki-taitoja, tarinallisuutta, filosofiaa lapsille, ja musiikin ja kuvataiteiden hyödyntämistä opetuksessa. Saimme mukaamme tuhdin materiaalipaketin myös sähköisessä muodossa. Osallistujina oli minä ja kaksi latvialaista opettajaa, jotka puolestaan eivät olisi englantia kovin hyvin puhuneetkaan. Opettajamme oli Carob Instituten vetäjä, saksalainen Gertraud Lehr, jolla on pitkä kokemus rehtorin ja opettajan tehtävistä, opettajien täydennyskoulutuksesta ja kansainvälisten kurssien järjestämisestä.

Briefly in English

In July 2018, I travelled to Malta to take part in a five- day Erasmus+ course for teachers of German. The course was called "Fit in Deutsch" and it was organised by Carob Institute. I wanted to refresh my language skills in German and to find learner- centred, motivating teaching methods. The course focused on co-operative learning and communicative competence. There was a wide variety of methods for reading, listening, speaking and writing skills that I can easily apply in teaching, such as drama pedagogy, using stories and narratives, philosophy for children, using music and art, and lots of multidisciplinary ideas. The course was very well arranged and the course leader was extremely helpful. We stayed in a small village called Xemxija. There was also cultural programme on the course, which allowed us to visit Valletta, Gozo, and Mdina and get to know the history of Malta.





Kurssin ohjelmasta

Aloitimme kurssin sunnuntaina yhteisellä illallisella. Maanantaina teimme alkuun erilaisia tutustumisharjoituksia ja esittelimme omat koulumme. Kävimme yhteistoiminnallista oppimista läpi myös teoriatasolla. Opettajamme korosti sekä tehtävien että oppilaiden roolien strukturoimisen tärkeyttä. Huolellisesti suunnitellut yhteistoiminnalliset tehtävät eivät kovin helposti mahdollista vapaamatkustajaksi heittäytymistä, mikä toisaalta sekä kehittää että asettaa vaatimuksia oppilaiden sosiaalisille ja vuorovaikutustaidoille, ja vastuuttaa heitä. Tärkeä osa yhteistoiminnallista oppimisprosessia on koko ryhmän ja yksilön toiminnan arvioiminen eri tavoin. Yhteistoiminnallisuus sopii siis monella tapaa hyvin nykyisen opetussuunnitelman vaatimuksiin. Käytännön esimerkkeinä kävimme läpi mm. placemat- tekniikkaa ja vastavuoroista lukemista (reziprokes Lesen). Ihan kieltenopiskelun alkuvaiheessa voi olla vaikea löytää oppilaiden taitotasoon sopivia autenttisia tekstejä. Tältä kannalta on hieman harmi, että etenkin alakoulun kielten oppikirjat suosivat niin vahvasti lyhyisiin dialogeihin perustuvia tekstiä.

Tiistaina keskiössä oli tarinallisuus ja sadut. Tekstiin yhdistettiin mm. kuullunymmärtämisharjoituksia, kuvaa tai liikettä. Opettaja voi esimerkiksi lukea tarinan, ja oppilaat esittävät sitä samalla pantomiimina. Aion kokeilla tätä 4. luokan englannissa, kun opettelemme uusia verbejä. Harjoitusta voidaan jatkaa niin, että jokainen oppilas kirjoittaa aihepiiriin liittyvän lyhyen tarinan, ja lukee sen vuorostaan toisten esittäessä samalla. Kun tarina on luettu ja esitetty pari kertaa, voidaan siitä jättää avainsanoja lukematta, ja esittämisvuorossa olevat sanovat puuttuvat kohdat ääneen.

Keskiviikkona pohdimme oppimisen vaatimia sosiaalisia taitoja ja niiden tavoitteellista harjoittamista sekä teoriassa että käytännön esimerkeillä. Tavoite on merkityksellisempi, jos se sovitaan yhdessä oppilaiden kanssa. Taidon merkitys pitää perustella. Mitä nuoremmat lapset ovat kyseessä, sitä tärkeämpää on käydä läpi ko. taidon indikaattorit: mitä näet tai kuulet, jos asia sujuu hyvin tai huonosti. Kun taitoa on harjoiteltu, pohditaan, miten onnistuttiin, ja mitä voitaisiin vielä tarkentaa. Teimme mm. aktiivisen kuuntelun harjoituksen. Tuntui kamalalta käyttäytyä edes harjoituksessa suht vieraita kurssikavereita kohtaan niin epäkohteliaasti kuin piittaamattoman kuuntelijan esittäminen vaati! Pohdimme myös ihmisen perusluonteenpiirteiden ja temperamentin vaikutusta vuorovaikutukseen. Apuna käytettiin nelikenttää, jonka akseleina olivat Nähe- Distanz (läheisyys- etäisyys) ja Dauer- Wechsel (pysyvyys- muutos).




Torstain pääteemana oli filosofiaa lasten kanssa, mikä sopii erinomaisesti yhteen empatian tukemiseen, ajattelutaitojen kehittämiseen ja moneen muuhunkin laaja-alaiseen taitoon. On tärkeää osata muodostaa, kertoa ja perustella omia mielipiteitä, sekä tutustua ja ymmärtää toisten näkökulmia. Pohdintaan ja keskusteluun kannustava koulukulttuuri tukee oppijoiden osallisuutta. Jokaiselle tilaa antavaa ja yrittämiseen rohkaisevaa oppimisympäristöä tarvitaan myös kieltenopiskelussa.

Perjantaina monet harjoituksista käsittelivät musiikkia. Musiikki kieltenopetuksessa antaa paljon muitakin kuin kevennys- tai välipalamahdollisuuksia. Teokset lastenlauluista poppiin ja oopperoihin ovat erinomainen tapa tuoda esille kulttuurisisältöjä. Kokeilimme esimerkiksi erilaisia tapoja hyödyntää laululyriikkaa tehtävissä, ja laulujen käyttöä sanastonopiskelun tukena. Mieleenpainuva oli esimerkiksi Stravinskyn Tulilintu- baletin ympärille rakennettu kokonaisuus, jossa hyödynnettiin monia viikolla aiemmin käsiteltyjä asioita. Virittäydyimme aiheeseen piirtämällä oman tulilintuhahmon, joita kuvailtiin toisille. Sitten luimme baletin pohjalla olevan sadun, ja pohdimme, mihin eri kohtauksiin satu jakautuu ja keksimme kohtauksille otsikot. Kuuntelimme musiikkinäytteet, jotka piti yhdistää sopivaan kohtaukseen. Oppilaiden kanssa sama kokonaisuus harjoittaisi niin sanastoa, tekstitaitoja kuin mielipiteenilmaisua, ja mahdollistaisi esimerkiksi kielten, kuvataiteen, musiikin ja liikunnan yhteistyötä.

Joka päivä meillä oli pieniä välipalaharjoituksia, joissa harjoitettiin esimerkiksi jonkin tietyn aihealueen sanastoa tai kielioppirakennetta. Monessa oli mukana piirtämistä tai valmiiksi tehtyä visuaalista tukimateriaalia. Tässä niistä muutama esimerkki:

Klemmarikisa

Jokaiselle oppilaalle jaetaan X määrä paperiliittimiä, esim. 5 kpl. Heillä on muutama minuutti aikaa kysyä toisiltaan mahdollisimman monta kysymystä kohdekielellä. Jos toinen vastaa pelkästään kyllä tai ei, tai turvautuu äidinkieleensä, hän menettää parille yhden klemmarin. Voittaja on se, jolla on ajan loppuessa eniten klemmareita.

Mein Teekesselchen

Harjoitellaan sanoja, joilla on useampi merkitys. Kaksi oppilasta kerrallaan toimii selittäjinä. Yksi selittää sanaa yhden merkityksen kautta, toinen toisen. Kuuntelijoista oikein arvannut saa pisteen. esim. Mein Teekesselchen kann... ist..., toimisi vaikkapa sanoille Maus, Birne, Hahn, Hamburger. Englannissa tämä voisi sopia hieman muokattuna vaikka minimiparien harjoitteluun, esim. pear- bear, cheap - sheep.

Stille Bilder- Post

Tämä harjoitus toimii vähän rikkinäisen puhelimen tapaan, mutta menetelmänä kuiskaamisen sijaan ovat piirtäminen ja kirjoittaminen. Ryhmässä voi olla esim. viisi oppilasta. Oppilaat saavat A3-paperin, johon valmiiksi laitettu esim. kahdeksan taitosta. Ensimmäinen oppilas saa tehtäväksi piirtää ylimpään taitokseen yksinkertaisen kuvan, jonka osaisi itsekin kuvailla kohdekielellä. Seuraava oppilas kirjoittaa kuvasta rajatussa ajassa mahdollisimman tarkasti, ja taittaa kuvan pois näkyvistä. Kolmas oppilas piirtää uuden kuvan kirjoitetun kuvauksen perusteella jne. Lopuksi katsotaan, miten alkuperäinen kuva on muuttunut. Tehtävän avulla voidaan harjoittaa esim. sanastoa, paikanilmauksia, Es gibt/ There is- rakenteita, suuntia ja kuvakulman kuvailua.



Käytännön järjestelyt ja retket

Maltalle pääsi Helsingistä suorilla lennoilla. Majoitus kuului kurssipakettiin. Hotellimme, jossa kurssi myös pidettiin, sijaitsi pienessä Xemxijan kylässä. Sinne pääsi helposti bussilla lentokentältä, kurssinjärjestäjä olisi tarvittaessa myös järjestänyt lentokenttäkuljetuksen taksilla. Kurssimaksuun kuului aamupala hotellillamme, lounas, ja retkipäivinä myös illallinen. Lounas nautittiin porukalla hotellin naapurissa sijaitsevassa ravintolassa.

Opiskelupäivämme kestivät noin kahdeksasta kahteen. Kolmena iltapäivänä kävimme yhteisillä retkillä pääkaupunki Vallettassa, naapurisaari Gozolla ja Mdinan kaupungissa. Retkilläkin kielenä oli saksa. Vapaailtoina tutustuin Xemxijaan ja kävin omatoimisesti uudestaan Vallettassa. Siellä on paljon kulttuuritapahtumia, kuten Malta Jazz Festival. Maltalla on paljon kaunista arkkitehtuuria, ja historia on vahvasti läsnä. Toisaalta saarella tuli ainakin heinäkuun helteisen high seasonin aikaan sellainen olo, että turismin määrä on turhankin korkealla tasolla, ja vanhojen keskustojen ulkopuolella on rakennettu hyvin vauhdikkaasti. Liikennekulttuuri oli aika hirveää, onneksi löytyi myös jalankulkijoille rauhoitettuja alueita. Julkisen liikenteen bussit olivat edullisia.



Pohdintaa kurssin annista

Pohdin pitkään, olisiko toisen Erasmus- kurssin hyvä olla jokin laaja-alaisempi, eikä niinkään tiettyyn oppiaineeseen liittyvä. Halusin kuitenkin päästä virkistämään toisen opetuskieleni taitoja, eikä kesälle 2018 oikein löytynyt edes saksankielisissä maissa järjestettäviä, saati saksankielisiä kiinnostavia kursseja. Saksan opetukseen suunnattuja kurssejakin oli aika vähän tarjolla. Tämä kurssi osui hyvin omiin kesäsuunnitelmiin, ja vastasi kuvaukseltaan myös hankkeemme yhteisiä tavoitteita. Kurssinjärjestäjä vastasi nopeasti tiedusteluihin, ja antoi jo ennakkoon kurssijärjestelyistä erittäin toimivan vaikutelman.

Tiesin tällä kertaa hyvissä ajoin, että kurssilla olisi vain muutama osallistuja, mutta sisällöt vaikuttivat niin hyviltä, että päätin lähteä siitä huolimatta.

Omalle kielitaidolle teki hyvää puhua viikko saksaa. Monet harjoituksista on helppo ottaa käyttöön omassa opetuksessa. Kurssijärjestelyt olivat erinomaiset ja pienestä osallistujamäärästä johtuen opetus oli hyvinkin henkilökohtaista. Yhteistyö latvialaiskoulun kanssa ei valitettavasti ole ainakaan lähiaikoina kovin todennäköistä, sen takia olisi ollut hyvä, jos kurssilla olisi ollut enemmän osallistujia. Kahden kurssin perusteella niistä saa enemmän irti, jos mukana on kollega, jonka kanssa opittua voi prosessoida ja mahdollisia sovelluksia omaan opetukseen voi pohtia saman tien. Kurssin aikana sain oivalluksia muun muassa sen suhteen, miten hyödynnän samaa materiaalia sekä suulliseen, toiminnalliseen että kirjalliseen harjoitteluun. Jäin pohtimaan, miten sosiaalisten ja laaja-alaisten taitojen harjoittelu saadaan toimimaan aineenopettajajärjestelmässä.






Syksyllä töiden alettua toin työkavereille kurssiterveisiä maltalaisilla herkuilla ja postikortilla, johon kirjoitin ydinasioita kurssistani. Olen kertonut kokemuksista vapaamuotoisesti ja tiimitapaamisissa. Hankekoordinaattorina esittelen hankkeemme etenemistä myös koulun suunnitteluryhmässä, tässä minulla on apuna mm. powerpoint-esitys, johon kerätään lyhyesti osallistujien kokemukset. Koko hankeporukalla olemme tavanneet kerran nyt syksyllä, tulossa ovat ainakin yksi tapaaminen keväällä 2019 sekä syksyllä hankkeen päätyttyä. Saa nähdä, joko kohta uskaltaudumme mukaan KA2- hankkeisiin :)