Erasmus+-viikko Akureyrissa, Islannissa 15.-19.4.2024
Maanantai 15.4.2024
Meidät otti lämpimästi vastaan koulun rehtori. Kiersimme hänen opastuksellaan
koulua ja hän esitteli meille tiloja ja luokkia. Saimme luennon islannin
koulujärjestelmästä ja heidän koulustaan. Koulussa on luokkia 1-10 ja
oppilaat ovat 6-16 -vuotiaita.
Peruskoulu on ilmainen, mutta kouluruuasta oppilaat maksavat.
Vaihtoehtoisesti oppilaat voivat tuoda omat eväät.
Koulussa on vahva visio, joka näkyy kaikessa toiminnassa. Visiosta on nostettu
tärkeiksi asioiksi tiimityö, terveelliset elämäntavat, ystävyys, vastuunotto työstä
ja leikistä sekä sosiaalisten taitojen kehittyminen. Koulun arvoja ovat
tiimityöskentely, positiivinen kouluilmapiiri ja oppilaslähtöisyys. Koululla on
käytössä positiivisen kurinalaisuuden ajatus, joka tarkoittaa heidän arjessaan
panostusta oppilaan kohtaamiseen, lujasti lempeää asennetta ohjaamisen, lasten
ajatuksien ja tunteiden kohtaamista sekä itseohjautuvuuteen kannustamista.
Oppilaita ohjataan kunnioittamaan ja ottamaan toisia huomioon sekä atkaisemaan
erimielisyyksiä. Yhteenkuuluvuuden tunne ja jokaisen lapsen merkityksellisyys on
heille tärkeää. Oppilaita rohkaistaan käyttämään omia vahvuuksiaan ja huomaamaan
kyvykkyytensä.
Viikon aikana meihin teki vaikutuksen näiden ajatusten näkyminen heidän arjessaan.
Aikuiset kohtelivat lapsia ystävällisesti ja jämäkästi. Yhteisesti sovitut säännöt olivat
joka luokassa esillä. Käytävällä oli riitojen ratkaisunurkkaus, jossa oli kuvalliset ja
sanalliset ohjeet riidan selvittelyyn. Jokaisessa luokassa oli leponurkkaus, jossa oli
myös tilan säännöt.
Islannin kouluissa on lähikouluperiaate ja lähes täysinkluusio. Pienempiä ryhmiä
oli tarjolla hyvin vähän, ja erityislasten vanhemmat saivat valita koulumuodon.
Luokissa näimme hyvin monenlaisia oppilaita. Yleisopetuksen luokissa opiskelevilla
lapsilla oli tarvittaessa avustajat, lähes jokaisessa luokassa oli 1 avustaja.
Avustajat hoitivat myös välituntivalvonnat ja välitunneille menon ja tulon valvonnat.
Useissa luokissa oli avattava väliseinä, jakotila ja
sermejä. Opettajat tekivät yhteisopettajuutta mahdollisuuksien mukaan.
Ihailtavaa aikuisten toiminnassa oli se, miten he etsivät ja olivat löytäneet
luovia ja joustavia ratkaisuja erilaisten
oppijoiden kanssa.
Koulun erityisopetuksen koordinaattori suunnittelee ja koordinoi koululla annettavaa
erityisopetusta ja opettaa muutaman
tunnin viikossa oppilaita. Erityisopetuksen tiimiin kuuluu hänen lisäkseen
2 erityisopettajaa, koulun oma toimintaterapeutti, opinto-ohjaaja ja ISAT-opettaja,
eli islanti toisena kielenä -opettaja. He kokoontuvat viikoittain suunnittelemaan
ja kehittämään tukitoimia.
Vanhempaintapaamisia pidetään 2 kertaa vuodessa. Sen lisäksi yhteyttä pidetään
puhelimitse ja viestein. Vanhemmat vierailivat silloin tällöin luokissa, mm. 4.-luokassa
vanhemmat kutsuttiin luokkaan 2 kertaa vuodessa pariksi tunniksi.
Myös opettajista pidettiin hyvää huolta koulussa. He söivät yhdessä kympin välitunnilla välipalaa opehuoneessa. Jokainen maksoi pienen summan, ja keittiöltä tuotiin heille
välipala. Opettajien työaikaa ja energiaa ei käytetty välituntivalvontoihin.
Tapasimme koulun ISAT-opettajan. Kun alueelle muuttaa erikielinen oppilas, hän ottaa vanhempiin yhteyttä ja sopii palaverin heidän kanssaan. Maahanmuuttajien opetus järjestetään myös lähikouluperiaatteella. Oppilas aloittaa lyhennetyin koulupäivin ja
joustavin järjestelyin. Heidän ei tarvitse opiskella tanskaa, kuten islantilaisten lasten.
Tapasimme erityisopettajan, joka opettaa luokkia 1-4, lähinnä äidinkieltä ja matematiikkaa. Hän työskentelee pääsääntöisesti pienemmän ryhmän tai yhden oppilaan kanssa omassa tilassa. Osittain hän oli myös luokassa apuna. Hän kertoi, että kaikki opettajat täyttävät jokaisesta oppilaasta tuen tarpeen kartoittamiseksi lomakkeen, jonka perusteella tukea annetaan. Oppilaalle suunnitellaan toimivia tukikeinoja ja oppiaineita voidaan myös yksilöllistää. Siihen tarvitaan vanhempien suostumus ja sen jälkeen opettajat tekevät päätöksen. Oppilaita ei koskaan jätetä luokalle.
8. luokan oppilaat olivat tehneet upean esittelyn Akureyristä ja Islannista, jonka esitti meille kolme oppilasta sujuvalla englannin kielellä. Yläluokilla käytetään paljon projektiopiskelua. Kirjoja on huonosti saatavilla, joten opettajat valmistavat materiaalia paljon itse.
Erityisopettaja kertoi meille työstään yläkoululaisten kanssa. Myös hän työskenteli
joustavasti joko koko luokan mukana tai omassa tilassa oppilaitten kanssa, oppilaiden
toiveita kuunnellen. Hän kertoi meille toimintatavoista kouluakäymättömien nuorten
kanssa. He miettivät yhdessä toimivia ratkaisuja. Mielenkiintoinen tapa saada nuori
lähtemään kotoa, oli järjestää hänelle työtunteja esimerkiksi päiväkodissa.
Erityisopettaja kertoi myös koulussa käytettävästä Olweys-systeemistä kiusaamisen estämiseksi. Jokaisella luokka-asteella on kiusaamisen vastainen oppitunti kerran
viikossa. Heillä on myös selkeä toimintatapa kiusaamistilanteiden selvittämiseksi. Tuo menetelmä oli julisteena jokaisessa luokassa, kuvin ja sanoin.
Islannissa oppilaat opiskelevat tanskaa B-kielenä 6.-9.luokilla, koska Islanti on aiemmin
kuulunut Tanskalle. Opettajan laatima tehtävä oli eriyttävä siten, että tehtävien taso
vaikeutuu niiden edetessä. Tehtävässä oli myös valinnan mahdollisuus.
Islannissa 8.-10. luokkalaisilla on luokanvalvojan tunti kerran viikossa. Seurasimme tuntia,
jossa käsiteltiin Fixed mindset ja Growing mindset, eli pysyvää ja joustavaa ajattelutapaa.
Käsittelytapa oli nuoria motivoiva, mukaansatempaava sekä tunteisiin vetoava. Oppilaat
katsoivat videoita ja reflektoivat omia ajatuksiaan opettajan diojen avulla. Opettaja huomioi
jokaisen oppilaan vuorollaan siten, että jokainen osallistui keskusteluun. Opettaja kysyi
myös kuulumisia ihan jokaiselta oppilaalta.
Alkuopetusluokissa työskennellään lyhyissä tuokioissa esim. musiikkia, ja
kirjoitustehtäviä. Yksi erityislapsi työskentelee omassa tilassaan erityisopettajan kanssa.
Hänen työskentely on selkeästi kuvin ohjattua ja strukturoitua koritehtävien avulla.
Niin täällä, kuin kaikissa muissakin luokissa käytetään struktuurin esiintuomiseen Classroomscreen -ohjelmaa. Se toimi mainiosti.
Seurasimme yhdistettyä maantiedon ja äidinkielen oppituntia 4. luokassa. Siellä luokka oli jaettu kolmeen ryhmään, jokaisella oma työskentelypiste ja tehtävä 20 minuutin ajan.
Jokainen ryhmä teki noiden kolmen pisteen tehtävät. Merkittävä havaintomme oli
lukemisen harjoittelun tiivis seuraaminen niin kotona kuin koulussa.
Tästä Erasmus+ reissusta meille jäi mukaan ja arkeen viemisiksi seuraavia ideoita:
-Kuvallinen struktuuri ja ohjeistus vielä vahvemmin eri tilanteisiin, esim. säännöt, työtehtävät oppilaille ja erityislapsille tarralappustruktuuri
-Leponurkkaus joka luokkaan kuvallisin ja sanallisin ohjein
- Ratkaisunurkkaus joka käytävälle kuvallisin ja sanallisin ohjein
-Järjestelmällisyyttä lukemisen edistymisen seurantaan ja kannustamiseen
-Tuen tarpeen kartoituksen lomake
-Kiusaamisen vastainen järjestelmä näkyvämmäksi ja aktiivisemmaksi
-Classroomscreen luokissa käyttöön '
